Etusivu Ytimessä Vapauta ajattelu ja tee parempaa

Vapauta ajattelu ja tee parempaa

16.12.2015 0 kommenttia
Työelämässä ja bisneksessä pärjäävät ne, jotka osaavat uudistua. Taikasana innovointi tuntuu jo kuluneelta termiltä, mutta on kaikessa yksinkertaisuudessaan prosessi, jota voi opiskella.
 

 

Kehittävä ote omaan työhön on yksi asiantuntijan tunnusmerkeistä, siksi AMK-tutkinnoissa koulutus ja kehittäminen nivotaan yhä tiiviimmin yhteen.

Uudistamisen taito korostuu erityisesti liiketaloudessa, jossa tulevien tradenomien pitää ymmärtää innovoinnin merkitys liiketoiminnalle ja myös oppia tekemään sitä käytännössä. Tradenomikoulutuksen monimuotototeutuksessa on opintojakso nimeltä Innovaatio-osaaminen liike-elämän tarpeisiin.

– Rakensimme uutta opetussuunnitelmaa kolme vuotta, ja olen erityisen ylpeä, että saimme tämän opintojakson mukaan, sanoo valmentaja, lehtori Hanna Saraketo TAMKin Proakatemiasta.

Teoriaopinnoissa käytetään kirjallisuutta ja keskustelua. Saraketo mainitsee aineistolistalta muun muassa artikkelin Innovoi tai kuole ja Alf Rehnin Vaaralliset ideat. Teoriaa viedään käytäntöön prosessoimalla toimeksiantoja, uusia tai uudistettavia tuotteita ja palveluja.

– Pitää osata herättelymenetelmiä niin, että vapautetaan opiskelijoiden ajattelu. Sen jälkeen on erilaisia tekniikoita, joilla voidaan työstää ideamassaa. Ideointivaiheessa määrä on kerrankin tärkeämpi kuin laatu! Vasta kolmannessa vaiheessa aletaan karsia ja järkeistää.

  Pahiten innovointi voi mennä pieleen, jos prosessissa yrittää oikaista, hypätä herättelyn yli tai alkaa heti kritisoida ideoita.”

 

Sarakedon mielestä innovointi on ihan rehellinen prosessi, joka kuulostaa yksinkertaiselta: tuotetaan ajatuksia, kehitetään, karsitaan. Pahiten innovointi voi mennä pieleen, jos prosessissa yrittää oikaista, hypätä herättelyn yli tai alkaa heti kritisoida ideoita.

Innovoinnin prosessiin Saraketo valmensi muun muassa InnoEvent 2015 -tapahtuman noin 40 valmentajaa.


 

InnoEventissä yli 600 opiskelijaa

InnoEvent kasvaa Tampereella huimaa vauhtia. Tanskan Odensesta lainattu idea kotiutui TAMKiin, ja marraskuussa tapahtuma järjestettiin jo kolmatta kertaa. Tänä vuonna siihen osallistui yli 600 eri alojen opiskelijaa. Opiskelijoiden 72 tiimiä ratkoi viikon ajan työelämän toimeksiantoja terveyden ja biotalouden alalta.
 

– Edellisvuosien toimeksiantajat kertoivat saaneensa parhaita tuloksia monialaisilta tiimeiltä, siksi tänä vuonna jaoimme ryhmät summittaisesti sekaisin koulutusalan ja kielen perusteella, kertoo projektipäällikkö Jenni Jukkola.

Vuoden 2015 InnoEventissä oli kaksi pääteemaa ja kuusi toimeksiantajaa. Terveysaiheisia tehtäviä jakoivat Tampereen yliopistollinen sairaala (PSHP), Viva-hanke ja Ikaalisten kaupunki. Biotalouden alan toimeksiantajia olivat Valmet, UPM ja BioVirrat-hanke.

InnoEvent on intensiivinen viikko, jota ohjataan tarkan aikataulun mukaan ja joka huipentuu tulosten esittelyyn ja voittajan valintaan. Kaikki osapuolet hyötyvät.

– Toimeksiantajat saavat tuoreita ideoita. Opiskelijat saavat opintopisteiden lisäksi kokemusta monialaisesta tiimityöstä ja arvokkaita kontakteja työelämään.  

Ihannetilanteessa tiimien tuotokset pääsevät jatkokehittelyyn ja jopa kaupallistamiseen saakka.

Voittajaideat kehittyvät ajan myötä

Vuoden 2014 InnoEventissä Tampereen yliopistollinen sairaala sai useita hyviä kehittämisaihioita. Voittajaehdotuksessa nähtiin suuri potentiaali.

– Toimeksiantomme koski sairaalan pääaulan tulevaisuuden palveluja. Villien ja outojen ideoiden jälkeen päädyimme ”Paulaan”. Lyhyesti kerrottuna se on älyranneke, jonka avulla potilas voi nauttia aulan palveluista tilaamalla niitä osastolle, kertoo voittajatiimissä ollut liiketalouden opiskelija Elina Nordlund.

”Paulan” kehittäminen jatkuu nyt työpajoissa, joissa ideaa viedään eteenpäin ja ratkotaan käytännön ongelmia.

Vuoden 2015 InnoEvent-voittajaksi valikoitui Agrimat-tiimin visionäärinen ehdotus, joka vastasi Valmetin haasteeseen paperikoneen uudesta elämästä. Ehkä jonakin päivänä näemme vanhan paperikoneen tuottamassa selluloosapohjaista, biohajoavaa kylvömattoa maanviljelyn, nurmialueiden tai kukkapenkkien alustaksi.

innoevent.fi

 

TEKSTI: LEENA STENMAN | KUVA: JOEL FORSMAN

 

Lue myös

Kommentoi