Etusivu Ytimessä ”Työn ilolla on ratkaiseva merkitys tuottavuudelle”

”Työn ilolla on ratkaiseva merkitys tuottavuudelle”

24.4.2018 0 kommenttia
Pirkanmaalaisissa mikro- ja pk-yrityksissä etsittiin TAMKin valmentajien avulla työn iloa ja tuottavuutta kaksivuotisessa hankkeessa.

 

– Työpajatyöskentely on hyvä juttu, kun halutaan kehittää työn iloa, projektipäällikkö Hannele Laaksonen toteaa oppineensa juuri päättyneessä Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä -hankkeessa.

Laaksonen toimii yliopettajana TAMKin sosiaali- ja terveysalan johtamisen koulutuksessa. Hän kertoo, että kaksivuotisessa hankkeessa järjestettiin neljälle pirkanmaalaiselle yritykselle työpajoja, joissa he pääsivät kehittämään työhyvinvointia ja tuottavuutta omien tarpeidensa mukaan. Pajoissa hyödynnettiin yhteistoiminnallisen menetelmän ja dialogisen johtamisen periaatteita.

– Eräästä yrityksestä olivat hankkeen alku- ja lopputapaamisessa mukana samat ihmiset. Ero ilmapiirissä oli kuin yöllä ja päivällä.


Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä -hanke

• Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittama hanke toteutettiin vuosina 2016–2018.
• Hanketta koordinoi Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus ja sen osatoteuttajina olivat Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu.
• Tavoitteena oli edistää mikro- ja pk-yrityksissä tuottavuutta, työhyvinvointia ja kilpailukykyä.
• TAMKin osahankkeessa yhteensä kuusi valmentajaa ohjasi yrityskohtaisia ja alueellisia työpajoja.

 

Esimiestyötä kohtaan syntyi ymmärrystä ja ilmapiiri parantui.”

 

Vahvuutta esimiestyöhön

Yksi osallistujista oli Tampereen ensi- ja turvakoti ry, jolla on töissä yhteensä lähes 80 työntekijää – muun muassa lähihoitajia, sosionomeja, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä.

– Meillä oli tehty psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi, ja sen tuloksia oli tarve selvittää. Lisäksi olimme muuttamassa johtamisjärjestelmää, joten hanke tuli meillä oikeaan saumaan, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Länsiö.

Hankkeen alkukartoituksessa tilanne ei ollutkaan niin vaikea kuin Länsiö oli pelännyt. Kahden vuoden aikana kaikki 12 esimiestä osallistuivat työpajoihin, joissa käsiteltiin esimiestyötä, vuorovaikutusta, taloutta ja rekrytointia. Ne antoivat vahvuutta esimiestyöhön ja rohkaisivat esimiehiä tekemään päätöksiä itsenäisemmin.

– Esimiestyötä kohtaan syntyi ymmärrystä ja arvostusta, ja meillä on parantunut ilmapiiri. Hyvä ilmapiiri näkyy myös muille työntekijöille sekä asiakkaille ja heidän omaisilleen.

Ulkopuolinen vetäjä tärkeässä roolissa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskeleva Janica Salmi selvitti hankkeelle tehdyssä opinnäytetyössä yhteistoiminnallisuuden vaikutuksia. Salmen haastattelemat Ensi- ja turvakodin esimiehet kokivat yhteistoiminnallisuuden näkyneen muun muassa palautekulttuurin kehittymisenä sekä työntekijöiden voimaantumisena.

– Osallistujat kokivat mukavaksi ja helpoksi, että menetelmiä ja keinoja kehittämiseen saatiin ulkopuolelta, kehittäjä-sairaanhoitajana työskentelevä Salmi huomasi.

Samaa mieltä on Maria Länsiö. Hän koki ehdottoman tärkeäksi, että työpajoja veti ulkopuolinen taho. Sen ansiosta keskusteluista puuttui epäluottamuksen varjo, joka yhteisössä oli hankkeen alussa.

– Luottamuksen ilmapiiri muuttui radikaalisti. Jopa puhetyyli, esimerkiksi sähköpostien sävy, on muuttunut. On huomattu, että työssä voi olla iloa.

Miesvaltaisessa porukassa palautteenanto on opeteltava alusta”

 

Dialogi laittoi osaamisen ja tiedon liikkeelle

Yhdessä Janica Salmen kanssa opinnäytetyötä tehnyt Janne Björkengren tutki hankkeessa dialogista johtamista. Tulosten mukaan ensi- ja turvakodin esimiehet kokivat, että dialoginen johtaminen on lisännyt tuloksellisuutta ja työhyvinvointia sekä parantanut tiedotusta ja vuorovaikutusta.

– Dialogi on mukana rakenteissa, kuten kehityskeskusteluissa, mutta se on myös arjen dialogia. Ideoita ja vaikeitakin asioita otetaan esille, Björkengren kertoo havainneensa.

Tampereen ensi- ja turvakodilla on varsinaisen ensikodin ja turvakodin lisäksi ikäihmisten palveluita sekä matalan kynnyksen avopalveluita.

 

– Olin vuosia länkyttänyt, että olisi kiva, jos osaaminen ja tieto liikkuisivat paremmin. Nyt avopalveluiden sekä ensi- ja turvakotien johtajat tekevät tiivistä yhteistyötä, mikä näkyy myös työntekijöille ja asiakkaille, Länsiö iloitsee.

Työn tuottavuutta ei voida mitata yritysmaailman mittareilla, mutta toiminnanjohtaja toteaa, että työn ilo vaikuttaa suoraan toiminnan laatuun, yhdistyksen maineeseen ja asiakasmäärään. Asiakaspaikat ovatkin kutakuinkin täynnä, ja yhdistys on avannut uuden turvakodin Tampereen keskustaan maaliskuussa 2018.

Jukka Uotilan yrityksessä työn ilo nousi hankkeen myötä.

Vähemmän karjumista ja kiroilua

Kahden sosiaali- ja terveysalan toimijan lisäksi hankkeeseen osallistui verhoomo sekä vallan eri alalla ja ympäristössä toimiva autokorjaamo Ysiauto. Pienellä miesvaltaisella työpaikalla haasteet olivat varsin toisenlaiset kuin hoiva- ja huolenpitoalalla.

– Hankkeen aikana käytiin keskusteluja palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta, sillä meillä koettiin, että palaute ei ollut rakentavaa. Miesvaltaisessa porukassa palautteenanto on opeteltava alusta, naurahtaa yrittäjä Jukka Uotila.

Autokorjaamolla isoimmat esteet työ ilolle ovat Uotilan mukaan hyvin konkreettisia. Epäjärjestys ja siellä täällä lojuvat työkalut nousevat Ysiautossa edelleen esille, mutta keskustelun sävy on hankkeen jäljiltä rakentavampi. Karjumista ja kiroilua kuuluu vähemmän.

– Työn ilolla on ratkaiseva merkitys työn tuottavuudelle ja yrityksen kilpailukyvylle. Se luo ammattiylpeyttä ja uskoa siihen, että osaamme ratkaista vaikeatkin asiat.

Työn ilolla dialogia ja yhteistoiminnallista kehittämistä >>

PÄÄKUVA: Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n johtaja Maria Länsiö
TEKSTI: SABINA MÄKI
KUVAT: RAMI MARJAMÄKI

Lue myös

Kommentoi