Etusivu Ytimessä TAMKin hanke selvittää HBCD:n esiintymistä

TAMKin hanke selvittää HBCD:n esiintymistä

15.11.2017 0 kommenttia
Maailmanlaajuisesti jo kielletty, mutta siirtymäajan puitteissa vielä osin käytössä oleva, palonsuoja-aine HBCD on ympäristölle ja terveydelle vaarallinen POP-yhdiste. TAMKin HBCD purku- ja pakkausmateriaaleissa -hanke, yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa, tuottaa tietoa HBCD:n esiintymisestä ja kehittää mittausmenetelmiä HBCD:n tunnistamiseksi.
 

 

HBCD (heksabromisyklododekaani) on palonsuoja-aine, jota on lisätty tuotteen sekaan esimerkiksi eristemateriaaleissa tai käytetty verhoilukankaiden pinnoittamiseen. Tällaiset pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP, Persistent Organic Pollutant) sisältävät tuotteet tulisi hävittää asianmukaisesti hyväksytyssä polttolaitoksessa.

– Silmämääräisesti ei voi sanoa, onko materiaalissa HBCD:tä – myös sekajätteenä hävitettävä pakkausstyroksi saattaa olla ongelmallista. Tavoitteenamme on lisätä tietoutta HBCD:n esiintyvyydestä, kertoo laboratorioinsinööri Anni-Kaisa Kurri.


HBCD

  • Heksabromisyklododekaani (HBCD) on bromattu palonsuoja-aine, jota käytetään yleisesti palonsuojaukseen eri materiaaleissa ympäri maailmaa.
  • HBCD:llä palosuojattuja materiaaleja, kuten lämmöneristeitä, on Suomessakin käytetty 1960-luvulta aina vuoteen 2015 saakka.
  • HBCD:n käyttö on nykyisin kielletty maailmanlaajuisesti Tukholman sopimuksen perusteella.

Opiskelijat tekevät hankkeessa suurimman osan käytännön työstä. Olli Sandqvist analysoi Inka Honkalalta saamiaan mittaustuloksia.

 

Tarvepohjainen hanke

HBCD purku- ja pakkausmateriaaleissa -hankeidea sai alkunsa loppuvuodesta 2016, kun TAMKissa projektia vetävä Eeva-Liisa Viskari lähti selvittämään rakennusalan jätehuoltoon liittyviä tutkimustarpeita. Suomen ympäristökeskuksen mukaan HBCD:n mittaaminen ja sitä sisältävien tuotteiden turvallinen hävittäminen osoittautuivat tarpeellisiksi aiheiksi selvittää ja ohjeistaa. Hanke käynnistyi keväällä 2017 saatuaan vuoden rahoituksen Fortum Waste Solutions Oy:ltä.

TAMKin tekniikan eri osaamisalueita hyödyntävä hanke etenee opiskelijavetoisesti, sillä se rakentuu neljän opinnäytetyön ympärille. Energy and Environmental Engineering -koulutuksen opiskelija Inka Honkala tekee erilaisten eriste- ja pakkausmateriaalien kartoittavia mittauksia, joiden tuloksia laboratoriotekniikkaa opiskeleva Olli Sandqvist todentaa laboratoriossa HBCD-analyysein. Rakennusalan työnjohtajiksi opiskelevat Lauri Hämäläinen ja Jani Ekman puolestaan tekevät alustavaa kartoitusta HBCD:n esiintyvyydestä rakennuskannassa sekä hankkivat tarvittavia näytteitä työmailta.

 

– Jos HBCD:tä löytyy rakennuksista runsaasti, on sen käsittelylle hyvä laatia selkeä ohjeistus, jotta ympäristöä ei turhaan saastuteta. Mittaaminen on hyvä keino varmistaa, onko eriste käsiteltyä vai ei. Toivottavasti saamme kehitettyä edullisen ja luotettavan mittausjärjestelmän, sanoo Lauri Hämäläinen.

 

Jos HBCD:tä löytyy rakennuksista runsaasti, on sen käsittelylle hyvä laatia selkeä ohjeistus.”

Anni-Kaisa Kurri on laboratorioanalyysien asiantuntija ja ohjaa hankkeessa opiskelijoiden laboratoriotyöskentelyä.

 

HBCD altistaa kehityshäiriöille

HBCD:n tarkat ympäristö- ja terveysvaikutukset eivät ole vielä täysin selvillä, sillä tietoa on saatu kerättyä vasta lyhyeltä aikaväliltä. Rasvaliukoisen yhdisteen tiedetään kuitenkin olevan ravintoketjussa rikastuva ja voimakkaasti biokertyvä: sen on todettu vaikuttavan haitallisesti esimerkiksi kilpirauhasen toimintaan ja yksilön kehitykseen. Ihmiset saattavat altistua HBCD:lle erityisesti huonepölyn ja ruuan välityksellä.

– Valmistuksen lisäksi päästöjä syntyy muun muassa eristelevyjen käsittelyssä, jolloin yhdistettä saattaa päästä hengitysilmaan. Sama pätee HBCD:tä sisältävien huonekalujen ja tekstiilien kohdalla. Tuotteiden pitkän elinkaaren takia päästöjen arvioidaan vaikuttavan ympäristöön vielä kauan sen kieltämisen jälkeen, ellei jätettä käsitellä asianmukaisesti, Kurri kertoo.

 

Ihmiset saattavat altistua HBCD:lle erityisesti huonepölyn ja ruuan välityksellä.”

 

HBCD-analytiikkaa ei ole toistaiseksi vielä paljoa tarjolla. Hankkeen tavoitteena on testata ja validoida kaksi toisiaan täydentävää analyysiä, joista ensimmäisellä voidaan kartoittaa mahdollista HBCD:n esiintyvyyttä suoraan kohteessa ja toisella varmistaa mittaustulos laboratoriossa.

– Tämä on ympäristön ja terveyden kannalta tärkeä hanke. On kiva tehdä tällaista, jolle on selkeä tarve, Kurri summaa.

TEKSTI JA KUVAT: ESSI KANNELKOSKI

 

Lue myös

Kommentoi