Etusivu Ytimessä Täällä tehdään tulevaisuutta

Täällä tehdään tulevaisuutta

16.12.2015 0 kommenttia
Tutustuimme TAMKin innovaatioihin, jotka hyödyttävät niin teollisuutta, bisnestä kuin päätöksentekoakin.
 

Päästötön ja äänetön kuormuri, mahdottomuus? Ei suinkaan, lupaa sähköisen liikenteen projektipäällikkö Jukka Pellinen.

TAMK kehittää Teknologiateollisuuden sähköisen liikenteen toimialaryhmän ja Niinivirta European Cargo Oy:n kanssa älykkään sähköisen kuljetuskaluston konseptia. Tavoitteena on luoda älykkäiden, äänettömien ja päästöttömien jakeluautojen verkosto.

TAMK on kehittänyt kuljetusyhtiö Niinivirran sähkökuorma-auton ympärille innovaatioalustan, jonka avulla sähkökäyttöistä, raskasta kuljetuskalustoa voidaan tutkia. Auto on jo käytössä Tampereella.

– Auto ei pidä melua, mutta siinä on uskomaton vääntö, eikä raskasta kuormaa huomaa ajotuntumassa, Pellinen kuvailee.

Autoihin kehitetään myös tiedonsiirtojärjestelmää, joka kerää reaaliaikaista tietoa niiden energiatehokkuudesta, lasteista ja sijainnista.

Innovaatioita ja yrityskontakteja

TAMK kirii kiinni Suomen ja muun Euroopan välistä kuilua 3D-tulostuksen ainetta lisäävän valmistusteknologian hyödyntämisessä. TAMKin, Tampereen teknillisen yliopiston ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhteisessä 3D-Boosti-hankkeessa pyritään lisäämään pk-yritysten 3D-tulostuksen valmistusteknistä osaamista.

3D-tulostusta hyödynnetään usein koneen osien prototyyppien valmistuksessa. Prototyypit nopeuttavat tuotekehitystä, vähentävät suunnitteluvirheitä sekä ajan ja kalliiden materiaalien hukkaa.

 

  Päästötön ja äänetön kuormuri, mahdottomuus? Ei suinkaan.”

rekka

– Sähkökuorma-auto on päivät TAMKilla tutkimuskäytössä. Niinivirta European Cargo hoitaa jakeluajat öisin, koska auto ei pidä melua, sähköisen liikenteen projektipäällikkö Jukka Pellinen kertoo.

 

 

– Demoamme tulostusteknologioiden käyttöä yrityksille, ja ne voivat testata, miten tekniikkaa voi soveltaa heidän alallaan, kertoo konetekniikan lehtori Harri Laaksonen.

Innovaatioihin tähtää myös TAMKin pääkampuksella sijaitseva OpenLab, jossa tehdään yhteistyötä seitsemän yrityksen kanssa.

– Opiskelijat tekevät OpenLabissa käytännöllisiä projektitöitä, ja yritykset voivat vuokrata tiloja ja hyödyntää TAMKin osaamista, kertoo yliopettaja Mika Ijas.

OpenLabissa on syntynyt esimerkiksi opiskelijoiden suunnittelema CNC-jyrsin.

Laser mittaa ja mallintaa

Kalle Tammi esittelee laserkeilauksessa käytettävää 3D-skanneria, joka luo parissa minuutissa ympäristöstä kolmiulotteisen kuvan, joka sisältää kohteen mittatiedot.

Kalle Tammi esittelee laserkeilauksessa käytettävää 3D-skanneria, joka luo parissa minuutissa ympäristöstä kolmiulotteisen kuvan, joka sisältää kohteen mittatiedot.

TAMKin Rakentaminen ja teknologia -yksikössä käynnistetään laserkeilausprojektia, jonka tarkoituksena on tehdä tekniikkaa tutuksi ja kehittää sen ympärille bisnesmalleja.

Laserkeilauksessa 3D-skanneri laskee ympäristön koordinaatit lasersäteiden avulla ja ottaa kohteesta värikuvat. Parissa minuutissa kohteesta syntyy kolmiulotteinen kuva, josta voidaan laskea esimerkiksi etäisyyksiä ja tilavuuksia.

– Ennen rakennuksen mittaamiseen ja mallintamiseen kului työviikko, nyt päivä, kertoo hanketta ideoiva tuntiopettaja Kalle Tammi.

Tekniikalla on mallinnettu Hämeenkatua Tampereen ratikkahanketta varten. Laserkeilausta voidaan hyödyntää myös pelisuunnittelussa, ja toiveissa on käyttää tekniikkaa TAMKin mediaopetuksessa.

Energiatehokas unelmakoti

Rakentamisen alalla on meneillään myös Lähes nollaenergiatalo -hanke, joka tuo kotitaloudet ja rakennusalan toimijat jo suunnitteluvaiheessa samaan pöytään. Hanketta vetää projektipäällikkö Jan-Erik Järventie.

Valmisteilla olevien lakien mukaan uusien rakennusten on kulutettava tulevaisuudessa mahdollisimman vähän energiaa, ja sitä on tuotettava mahdollisimman paljon uusiutuvilla energiamuodoilla. Energiatehokkaan talon rakentaminen on mutkikas paletti, koska toimijat työskentelevät usein erikseen.

– Ennen kuin energiatehokasta taloa aletaan suunnitella, on selvitettävä, millaista arkea perhe elää ja millaisessa käytössä huoneet ovat, kertoo projektipäällikkö Jan-Erik Järventie.

– Ennen kuin energiatehokasta taloa aletaan suunnitella, on selvitettävä, millaista arkea perhe elää ja millaisessa käytössä huoneet ovat, kertoo projektipäällikkö Jan-Erik Järventie.

– Lopputulos voi olla se, että suunnittelijoiden ratkaisut ovat energiatehokkaita, mutta ne eivät välttämättä toimi yhdessä. Jos suunnittelu tehtäisiin yhdessä, järjestelmien yhteensopivuus varmistettaisiin, ja rakennus olisi sekä energiatehokas että asiakkaan toiveiden mukainen.

TAMK tarjoaa kymmenelle Vuorekseen rakentavalle kotitaloudelle ja rakennusalan yrittäjille yhteisiä työpajoja. Tavoitteena on, että perheet saavat heille sopivan energiatehokkaan talon, ja yrityksille karttuu tietotaitoa suunnitteluprosessista ja energiatehokkaista ratkaisuista.

 

TEKSTI: JANICA BRANDER | KUVAT: JOEL FORSMAN

– Kansantajuistamme sähköntuotantoa selvittävän hankkeen tuloksia ja tuomme tutkimusryhmään käytännön näkemyksiä, kertoo hankevastaava Pirkko Harsia.

– Kansantajuistamme sähköntuotantoa selvittävän hankkeen tuloksia ja tuomme tutkimusryhmään käytännön näkemyksiä, kertoo hankevastaava Pirkko Harsia.

 

  Tavoitteena on luoda tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, jotta Suomen sähköntuotanto olisi hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä.

 

Tietoa päätöksenteon tueksi

TAMK on mukana sähköenergiantuotantoa kartoittavassa hankkeessa Tampereen yliopiston, TTY:n, Itä-Suomen ja Turun yliopistojen, VTT:n sekä useiden sidosryhmien kanssa. Seuraavien kuuden vuoden aikana selvitetään, millaisilla perusteilla erityisesti sähköön liittyviä energiapäätöksiä tehdään Suomessa ja maailmalla.

– Päätösprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä ei ole kuvattu kokonaisuutena. Osittain tästä syystä energiakeskustelumme on melko mustavalkoista. Erilaiset tavat tuottaa ja käyttää energiaa eivät ole yksioikoisesti huonoja tai ongelmattomia. Yritämme tutkia ratkaisuja neutraalisti monista näkökulmista, kertoo TAMKin hankevastaava, koulutuspäällikkö Pirkko Harsia.

Tavoitteena on luoda tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi, jotta Suomen sähköntuotanto olisi hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä.

 

 

Lue myös

Kommentoi