Etusivu Ytimessä Sirkat pomppaavat suomalaisten lautasille

Sirkat pomppaavat suomalaisten lautasille

15.11.2017 0 kommenttia
Hyönteisruokaa löytää marketeista jo ensi vuonna. TAMKissa tutkitaan, maistuuko sirkkajauho suomalaisille, ja miten ruokahyönteistuotannon turvallisuus varmistetaan.

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ilmoitti syyskuussa alkavansa tulkita EU:n uuselintarvikelakia siten, että hyönteiset luokitellaan luvanvaraisesti myytäväksi ravinnoksi. Ravinnoksi sallittuja hyönteisiä ovat esimerkiksi kotisirkka ja jauhomato.

Aikaisemmin hyönteisiä ei ole saanut markkinoida ruokana. Paahdettuja sirkkoja on myyty keittiökoristeen nimellä myslipurkeissa.

 

TAMK ennakoi ruokatrendin

Liiketalouden lehtori Tiina Wickman-Viitala ennakoi ravintotrendin jo vuosi sitten. Tällöin TAMKissa alkoi hänen koordinoimansa Hyönteiset elintarvikkeina -tutkimusprojekti, jota rahoittaa Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiö.

Projektiin etsitään eri alojen opiskelijoita, jotka tekevät lopputyönsä hyönteisruuasta. Porkkana hyväksytystä opinnäytetyöstä on 1000 euron stipendi. Tukisäätiö myönsi rahaa ensin kuuteen stipendiin vuosille 2016−2017. Keväällä projekti sai rahoitusta vielä toiseen kuuteen opinnäytetyöhön.

Tutkimustoiminta on poikinut tähän mennessä kolme opinnäytetyötä, ja kaksi on valmistumassa loppuvuodesta 2017.

Restonomiksi valmistuva Elisa Koivula tutki hyönteisravinnon mahdollisuuksia osana elintarvikejärjestelmää. Tietojenkäsittelytieteen tradenomiksi valmistuva Matias Miettinen perehtyi ruuan alkutuotannon jäljitettävyyteen ja läpinäkyvyyteen sirkkarekisterin avulla. Bio- ja prosessitekniikan insinööriksi valmistunut Ville Kontio selvitti sirkkajauheen rasvahappokoostumusta ja säilyvyyttä parantavia menetelmiä.

 

Hyönteisruoka oli esillä restonomiopiskelijoiden järjestämässä Tulevaisuuden Tampere – Gastronomiaa ja innovaatioita -tapahtumassa. Hyönteiset laittoi näytille hyönteiskokki Topi Kairenius.

Ravinnoksi sallittuja hyönteisiä ovat esimerkiksi kotisirkka ja jauhomato.”

Opinnäytetöiden toimeksiantaja on Finsect Oy. Yritys auttaa maatalousyrittäjiä kehittämään ruokahyönteisten kasvatuksesta uuden elinkeinon esimerkiksi lihantuotannon tilalle.

Kuvassa vasemmalta oikealle opiskelijat Elisa Koivunen, Matias Miettinen ja opettaja Tiina Wickman-Viitala.

 

Uusi ravinto vaatii tutkimusta

– Hyönteisruokaa arastellaan osittain siksi, että se ei kuulu perinteiseen ruokakulttuuriimme, toisin kuin esimerkiksi Thaimaassa ja Meksikossa, Elisa Koivula sanoo.

Hän suhtautuu hyönteisruokaan positiivisesti, mutta ymmärtää, miksi Evira eteni maltilla laintulkinnan muuttamisessa. Osa EU-maista on sallinut hyönteisravinnon tuottamisen ja myynnin jo aikaisemmin.

– Elintarvikelainsäädäntömme ansiosta ruokakulttuurimme on maailman turvallisimpia. Meillä ei ole esimerkiksi salmonellaa ja ruoka on hygieenistä.

 

 

Matias Miettinen on samoilla linjoilla. Ruokatuotannon jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden tutkiminen osoitti, että hyönteisravinnossa on vielä suuria kysymysmerkkejä.

– On epäselvää, voiko keliaakikko syödä viljoilla ruokittuja hyönteisiä. Jotta sairaudet ja allergiareaktiot vältetään, tarvitaan tietoa ja sääntöjä esimerkiksi siitä, mitä hyönteisille saa syöttää, ja jääkö niihin rehusta ravintojäämiä.

 Tutkimustoiminta on poikinut tähän mennessä kolme opinnäytetyötä.”

 

Terveellistä ekoruokaa

Miksi hyönteisiä sitten kannattaa syödä? Wickman-Viitala nostaa esiin terveydelliset, ekologiset ja eettiset syyt.

Hyönteisissä on hyvä rasva- ja proteiinikoostumus. Niissä on B12-vitamiinia, jota ei saa pelkästä kasvisruuasta. Hyönteisissä on myös Omega-3-rasvahappoja, ja ne sopivat kala-allergikoille. Äyriäisille allergiset voivat saada oireita hyönteisten kitiinistä, mutta rasva ja proteiini voidaan erottaa hyönteisistä jalostusprosessissa.

 

Hyönteisravinto kuormittaa ympäristöä lihantuotantoa vähemmän, sillä hyönteiset kuluttavat vähän vettä. Hyönteiset teurastetaan syväjäädyttämällä, ja koska kylmähorros on hyönteisille luonnollinen tila, sitä pidetään eettisempänä kuin eläinten teurastusta.

Hyönteisissä on hyvä rasva- ja proteiinikoostumus.”

 

Ei lihan korvaajaksi, vaan rinnalle

Wickman-Viitala on ideoinut opiskelijoiden kanssa, miten hyönteistuotteita voisi käyttää. Eniten kannatusta ovat saaneet välipalana käytettävät proteiinipatukat ja naposteltavat.

– Puuroa ja makkaraa taas pidetään Suomessa jopa pyhinä ruokina, joihin hyönteisjauho ei sovi.

Koivula huomasi ravintoloitsijoita haastatellessaan, että hyönteisruokaan suhtaudutaan monissa paikoissa varsin myönteisesti, mutta hyönteiset tuskin syrjäyttävät perinteisiä suomalaisia ruokia. Uusi ruokatuotanto pitää kuitenkin huomioida niin tutkimuksessa kuin kauppojen valikoimissa.

– Ne jotka haluavat syödä hyönteisruokaa, arvostavat sitä, että kotimainen tuotanto on turvallista luomua, eikä hyönteisissä ole esimerkiksi kemikaalijäämiä, Miettinen summaa.

TEKSTI: JANICA BRANDER
KUVAT: TIINA SUVANTO JA RIIKKA KUUSISTO

Lue myös

Kommentoi