Etusivu Alumni Päätoimittaja ja onnellisten villisikojen emäntä

Päätoimittaja ja onnellisten villisikojen emäntä

15.11.2017 0 kommenttia
Metsätalousinsinööri Tiina Eklundille luonto on sekä työ että rakas harrastus.
 

Tiina Eklundin työpaikka sijaitsee keskellä Helsingin sykettä. Kun työpäivä päättyy, Eklund ajelee kotiinsa Riihimäelle. Siellä odottaa mieluisa työskentely riistatarhan emäntänä.

Metsätalousinsinööriksi HAMKista valmistunut Eklund toimii Luonnonvara-lehden päätoimittajana. Hän vastaa myös Metsäalan Asiantuntijat ry:n (METO) viestinnästä. Eklund asuu maaseudulla, metsän keskellä, pitää mehiläistarhaa ja kasvattaa itse omat perunansa ja porkkanansa.

– Perheelläni on noin 10 hehtaarin riistatarha, jossa kasvatamme onnellisia villisikoja. Eläimiä on äärimmäisen mielenkiintoista tarkkailla. Vietän paljon aikaa kameran takana. Kameran objektiivin läpi näkyy joskus puun silmu, perhonen, hirvi tai villisika, Eklund kertoo.


Alumni parrasvaloissa

KUKA: Tiina Eklund

KOULUTUS: metsätalousinsinööri (AMK), tradenomi, Master of International Resources

TYÖ: Luonnonvara-lehden päätoimittaja, yhteyspäällikkö STTK/METO
METO – Metsäalan Asiantuntijat ry: metsäalan järjestö, joka tekee työsuhde- ja metsäalan edunvalvontaa

Kameran objektiivin läpi näkyy joskus puun silmu, perhonen, hirvi tai villisika.”

 

Ihminen on osa luontoa

Työssään Eklundille ovat tärkeintä luonto ja ihmiset. Eklundin mielestä nykyisessä digihuumassa unohtuu usein se, että ihminen ei ole biologisesti muuttunut tuhansiin vuosiin.

– Emme voi hypätä pois luonnosta, vaan meidän pitää toimia luonnossa fiksusti. Tarvitsemme elämiseen maanviljelystä, metsien, ilman ja veden käyttöä. Ratkaisu on luonnonvarojen asiantunteva käyttö.

Myös tradenomiksi kouluttautunut Eklund suoritti TAMKissa metsäalan ylemmän AMK-tutkinnon vuonna 2016.

 

– Harkitsin lukion jälkeen biologian opiskelua yliopistossa. Huomasin pian, että haluan oppia teorian lisäksi asioita käytännössä. Ylempi metsäalan AMK-tutkinto kiinnosti, koska se oli englanninkielinen ja piti sisällään sekä metsää että taloutta.

Monipuolista koulutusta tarvitaankin, sillä Eklund vastaa METOssa metsäalan viestinnästä ja toimii STTK:n edustajana Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö -ennakointiryhmässä. Ryhmän työnä on ennakoida mm. metsäalalla tarvittavaa osaamista kaikilla koulutusasteilla ammattikoulusta yliopistoon.

Emme voi hypätä pois luonnosta, vaan meidän pitää toimia luonnossa fiksusti.”

 

Trofee-tuomarointia ja edunvalvontaa

Kesällä 2017 Eklundista tuli Suomen ensimmäinen nainen, joka sai kansainvälisen trofee-tuomarin arvon. Trofeella tarkoitetaan metsästäjän muistokseen ottamaa saaliseläimen osaa, tavallisesti sarvia, taljaa, päätä, kalloa tai hampaita.

– Trofee-tuomarin työ on pikkutarkkaa ja aikaa vievää. Työskentelemme mittanauhoilla ja työntömitoilla millimetrin tarkkuudella. Arvostan sarvia, ne ovat kauniita ja aina erilaisia. Ne kertovat tarinan niitä kantaneesta eläimestä – onko se kuollut nuorena vai saavuttanut täysi-ikäisyyden.

Metsästystä harrastavaa Eklundia harmittaa, että moni asia unohtuu nykyisin netin syövereihin.

 

– On paljon puhetta, mutta loppujen lopuksi oikeasti luonnon eteen tehdään hyvin vähän. Esimerkiksi minkin ja supikoiran pyynti on romahtanut, vaikka samaan aikaan moni kotimainen laji on ahdingossa, kun luonnossa on tuhansia supikoiria tuhoamassa lintujen pesiä munineen ja poikasineen.

Ajankohtaista työssään Eklundilla juuri nyt ovat metsäalan asiantuntijoiden TES-neuvottelujen ja EU:n biotalouden viestintäasiat.

– Biotalouskysymykset koskettavat koko Suomea, koska maamme viennistä lähes neljännes tulee metsäteollisuuden tuotteista, Eklund sanoo.

 

TEKSTI: ARJA HAUTALA
KUVA: JOEL FORSMAN

 

 

Lue myös

Kommentoi