Etusivu Ytimessä Metsästä on moneksi
Miia Seilonen

Metsästä on moneksi

15.11.2017 0 kommenttia
TAMKissa uskotaan, että Suomen metsistä riittää niin teollisuudelle kuin virkistyskäyttöön ja hiilinieluiksi. Kestävä metsien hoito turvaa niiden talouskäytön myös tulevaisuudessa.

 

– Täytyy myöntää, että sydäntä särkee, kun lenkkipolun varrelta kaadetaan metsää. Jo lapsuudenkotoa on tullut kuitenkin ymmärrys, että metsät ovat kansantaloudelle tärkeitä, aloittaa metsätalouden opettaja Miia Seilonen.

Seilosen isä on metsätalousinsinööri, ja kun lapsuudenkodissa oli kyläillyt maisteritutkinnon suorittanut metsänhoitaja, 5-vuotias Miia oli päättänyt, että hänestäkin tulisi isona metsänhoitaja. Niin lopulta kävikin, ja työskenneltyään aikansa teollisuudessa Seilonen päätyi opettamaan metsätalousinsinöörejä TAMKiin.

 

Metsä on meidän laboratorio.”

 

Koulutuksessa tavoitteena on, että metsienhoitoa tehdään metsää ja arvokkaita elinympäristöjä säästäen. Näkökulma metsiin on monipuolinen, ja koulutuksessa perehdytään esimerkiksi metsien kasvatukseen ja hoitoon, puunhankintaan sekä luonnon monimuotoisuuteen, johon sisältyy muun muassa kasvien ja tärkeiden elinympäristöjen tunnistamista.

– Metsä on meidän laboratorio. Meillä on autoja, joilla kuljemme opiskelijoiden kanssa metsissä sulan maan aikana. Kaikilla metsässä toimivilla pitää olla ymmärrystä ja tietoa, että osaa toimia, kun kohtaa metsässä jotain hienoa ja säilyttämisen arvoista, Seilonen selvittää.


Metsä on monipuolinen tulojen ja työllisyyden lähde

  • Metsäteollisuus työllistää Suomessa 41 000 henkilöä ja maksaa vuosittain 1,8 miljardia euroa palkkoja.
  • Myös metsäkoneiden sekä metsäteollisuuden laitteiden ja koneiden suunnittelu, valmistus, myynti sekä kuljettaminen ja käyttäminen työllistävät suomalaisia.
  • Metsäteollisuuden myydyn tuotannon arvo oli yli 15 miljardia euroa vuonna 2015.
  • Metsä luo työmahdollisuuksia koko maahan – yksityismetsätalouden puuntuotannon tulot olivat 1,79 miljardia euroa vuonna 2016.
  • Yksityismetsissä investoitiin vuonna 2016 puuntuotantoon 218 miljoonaa euroa.
  • Luonnonmarjoja ja sieniä kerätään arviolta noin 60 miljoonaa kiloa vuodessa. Niiden arvo on yli 100 miljoonaa euroa.
  • Metsällä käy vuosittain runsaat 200 000 metsästäjää, ja saaliiksi saadun riistan arvo on noin 60 miljoonaa euroa.
  • Muun muassa metsäluonnon houkuttelemat 7,4 miljoonaa turistia toivat Suomeen 2,4 miljardia euroa vuonna 2015.

Lähteet: Luonnonvarakeskus, Metsäkeskus, Maa- ja metsätalousministeriö, Tilastokeskus ja Metsäteollisuus ry.

Lue lisää: Metsätalouden koulutus TAMKissa

Miia Seilonen

Metsätalouden opettaja Miia Seilonen liikkuu metsässä päivittäin koiriensa Paten ja Lyylin kanssa.

Puun määrä on kasvussa

Monen opiskelijan perheessä omistetaan metsää, joten alan opiskelijoilla on usein käytännön tuntumaa metsätalouteen. Yksi Suomen 600 000 metsänomistajasta on TAMKin rakentamisen ja ympäristöteknologian koulutusjohtaja Timo Parkkinen.

– Tunnen metsäni täysin ja hoidan sitä metsäsuunnitelman mukaisesti. Olen tehnyt siellä metsätöitä, mutta myös marjastanut ja sienestänyt. Melkein joka syksy ammun siellä jonkin metsäkanalinnun, kertoo satakunta hehtaaria metsää Pohjois-Karjalan Valtimolla omistava Parkkinen.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen puusto kasvaa vuosittain nyt noin 110 miljoonaa kuutiometriä. Puuston määrä on lisääntymässä, sillä vuotuinen poistuma oli vuonna 2015 vain 82 miljoonaa kuutiometriä. Lukuun sisältyy luontainen poistuma, vuosittain noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä.

– Metsää riittää teollisuudelle, virkistyskäyttöön ja vielä iso reservi hiilinieluksi. Suomessa satsataan paljon metsätalouden tutkimukseen, ja meillä on hyvin tietoa puuston määrästä ja kasvusta. Metsien liikakäytön vaaraa ei ole, Parkkinen toteaa.

 

Metsää riittää teollisuudelle, virkistyskäyttöön ja vielä iso reservi hiilinieluksi.”

 

 

Biotalous ja puurakentaminen lisäävät puun käyttöä

Parkkinen soisi, että suomalainen metsäteollisuus kasvaisi edelleen. Puun raaka-aine- ja tuotemarkkinoiden merkittävimpiä tuoteryhmiä ovat nyt sellu, kartonki, sahatavara ja biopolttoaineet. Paperiteollisuus tulee auttamattomasti vähenemään, mutta kartonkiteollisuus on kasvussa, ja puutuotealalla odotetaan kasvua myös biotalouden myötä.

– Esimerkiksi Äänekosken uusi biotuotetehdas lisää puun käyttöä, Parkkinen tuumaa.

Koulutusjohtaja uskoo, että puunkäyttö tulee kasvamaan voimakkaasti myös rakentamisessa, sillä puulla on hyvä imago.

 

Myös Miia Seilonen toivoo, että puuta hyödynnettäisiin yhä enemmän rakentamisessa, sillä puurakennus on hiilinielu, ja puu on hajoava luonnonmateriaali. Hän huomauttaa, että viime aikoina on tehty paljon myös kiinnostavia puupohjaisia innovaatioita, jotka eivät juuri lisää puunkäyttöä määrällisesti.

– Kun puun tarve kuitenkin kasvaa, ongelmana on, miten Suomen iäkkäät, kaupunkilaiset ja muissa töissä olevat 600 000 metsänomistajaa saadaan myymään puuta, Seilonen pohdiskelee.

Timo Parkkinen

Rakentamisen ja ympäristöteknologian johtajalle Timo Parkkiselle oma metsä merkitsee hyötyliikuntaa ja lisätoimeentuloa, mutta myös virkistäytymistä marjastuksen, sienestyksen ja metsästyksen merkeissä.

 

Ympäristötietoisuus vauhdittaa kehitystä

Niin teollisuuden päästöt kuin metsänhoitomenetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä positiiviseen suuntaan. Timo Parkkinen on hyvillään, että metsien terveys on parantunut sekä puunkorjuumenetelmien että paremman ilmanlaadun myötä.

– Rikkipäästöt, metsien harsuuntuminen ja järvien happamoituminen saatiin kuriin vähentämällä teollisuuden ja polttoaineiden rikkipäästöjä 1990-luvulla.

Miia Seilonen pitää tärkeänä, että metsäteollisuudella on vastavoimia, kuten ympäristöjärjestöt, sillä ne vauhdittavat alan kehittymistä. Huolenpito metsistä on itsessään tärkeää, mutta metsätalouden opettaja muistuttaa, että kestävällä metsänhoidolla on myös taloudellisia vaikutuksia.

– Jos talous on metsänomistajalle tärkeää, hänen kannattaa hakkuiden jälkeen uudistaa metsät mahdollisimman nopeasti.

Suurimman vaaran Suomen metsille aiheuttaa ilmastonmuutos.”

 

Istutuksista ei kuitenkaan ole iloa, ellei päästöissä tapahdu maailmanlaajuista parannusta. Timo Parkkinen nimittäin huomauttaa, että kaikkein suurimman vaaran Suomen metsille aiheuttaa ilmastonmuutos.

– Jos ilmasto lämpenee, tulee hyönteis- ja sienituhoja, jotka voivat olla taloudellisestikin tosi merkittäviä, metsänomistaja laskeskelee.

 

TEKSTI: SABINA MÄKI
KUVAT: TIINA SUVANTO

 

 

Lue myös

Kommentoi