Etusivu Ytimessä Matkalla Marsiin

Matkalla Marsiin

24.4.2017 0 kommenttia
– Kun kuulin sanat NASA ja Mars, ensimmäinen ajatukseni oli, että tähän projektiin on pakko päästä mukaan.
 
 

Tampereen ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelija Ossi Väisänen pääsi mukaan projektiin, jossa ratkotaan ei enempää eikä vähempää kuin Marsin asuttamista.

Yhteistyö NASAn*, TAMKin ja muiden suomalaisten toimijoiden kanssa alkoi viime syksynä, kun NASA otti yhteyttä suomalaisiin korkeakouluihin saadakseen uusia innovaatioita, joiden avulla miehitetyt Mars-lennot tulisivat mahdollisiksi.

Opiskelijat ratkovat Marsin asuttamiseen liittyviä äärimmäisiä haasteita oppien samalla hyödyntämään NASAn käyttämiä innovaatioprosesseja ja -menetelmiä. NASAn Epic Challenge -ohjelmaan osallistuu TAMKista 20 opiskelijaa opettajiensa Antti Perttulan ja Tomi Salon johdolla.

Ossi Väisänen kiinnostui avaruudesta ja tieteestä jo lapsena. Nyt hän kuuluu Mars-simulaattoria kehittävään opiskelijaryhmään, ja toimii myös ryhmän projektipäällikkönä. Ryhmään kuuluu lisäksi kuusi muuta opiskelijaa eri aloilta.

– Ryhmämme tavoitteena on kehittää kohtuullisen hintainen testikammio, jossa pyrimme simuloimaan Marsin olosuhteita. Kammioita on toki jo olemassa, mutta ne ovat erittäin kalliita, Väisänen kertoo.

Kammiossa testataan Marsiin lähetettävien laitteiden toimivuutta olosuhteissa, joihin ne paikan päällä joutuvat. Marsin ilmanpaine on ~6 millibaaria, joka on noin 0,6 % maan ilmanpaineesta.  Marsin pintalämpötila vaihtelee suuresti keskimääräisen lämpötilan ollessa – 55 C, joten laitteet joutuvat hyvin ankarien olosuhteiden armoille.

– Teemme nyt prototyyppiä ja testaamme erilaisia materiaaleja, joista kammio voitaisiin rakentaa, Väisänen kertoo.

Kuva yllä: Katse taivaalle. Monille opiskelijoille yhteistyö NASAn kanssa on unelmien täyttymys. Juuso Aho (vas.), Ossi Väisänen, Polina Petrova, Antti Perttula, Tomi Salo ja Svetlana Rybina virittäytyvät tunnelmaan Rauhaniemen rannassa.

 


 

NASAn Epic Challenge

Suomesta NASAn Epic Challenge -ohjelmassa ovat mukana TAMKin lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Joensuu kaupunki ja Savon koulutuskuntayhtymä.

*) NASA, National Aeronautics and Space Administration (USA)

 


 

Minua houkuttaisi ajatus, että keksisimme jotain, mitä NASAn hienot tiedemiehet eivät ole vielä keksineet.”

 

mars2

Antti Perttula esittelee Mars-simulaattoria suunnittelevan Marsesters-tiimin vanerista tehtyä testikammiota, joka simuloi Marsissa vallitsevia olosuhteita. Lopullinen versio tehdään teräksestä.

 

 

NASA uskoo Suomen koulutukseen

NASA-yhteistyötä TAMKissa johtava Perttula kertoo, että opiskelijavalinnassa tärkein kriteeri oli henkilön motivaatio ratkaista hankalia ongelmia monikulttuurisessa ryhmässä englannin kielellä. Ryhmissä on opiskelijoita Suomen lisäksi Venäjältä, Intiasta, Kanadasta ja Argentiinasta.

– NASAssa uskotaan Suomen korkeatasoiseen korkeakouluopetukseen, joka edistää innovatiivisuutta. Löysimme tähän projektiin erittäin motivoituneita opiskelijoita. Tämä on ollut hieno projekti myös opettajalle, Perttula iloitsee.

TAMKin opiskelijat työskentelevät kolmessa eri ryhmässä, joista yksi ryhmä keskittyy ruuan tuotantoon, toinen Mars-simulaattoriin ja kolmas kehittää astronautin suojakäsineiden käytettävyyttä.

 

Tehtävämme on keksiä, millä saisimme lisättyä sorminäppäryyttä avaruuspuvun hansikkaisiin.”

 

Lentokonetekniikkaa opiskeleva Juuso Aho työskentelee ryhmässä, jonka tehtävänä on parantaa avaruuspuvun hansikkaiden ominaisuuksia.

– Avaruuspuvun hansikkaat ovat kuin uunikintaita; niillä ei saa kovin pientä hommaa tehtyä. Tehtävämme on keksiä, millä saisimme lisättyä niihin sorminäppäryyttä. Marsissa on todella kylmä. Ihmiset eivät selviä siellä tavallisissa vaatteissa, ja pukujen pitää olla paineistetut. Koska Marsissa on avaruussäteilyä, suojaavaa pukua on käytettävä aina, Aho kertoo.

 

Samaan ryhmään Väisäsen kanssa kuuluva Svetlana Rybina kertoo oppineensa paljon uusia asioita projektin aikana. Ympäristöinsinööriksi opiskelevan Rybinan mielestä Mars-simulaattorin prototyyppien testaaminen on ehdottomasti projektin mielenkiintoisin vaihe.

– Testivaiheessa ryhmämme näkee työn tuloksen heti. Jos testivaihe epäonnistuu, se harmittaa hetkellisesti, mutta kannustaa jatkamaan nopeasti eteenpäin. Seuraavalla kerralla emme tee ainakaan samaa virhettä uudelleen, hän sanoo.

Juuri tästä on NASAn käyttämässä innovaatiomenetelmässä kysymys. Innovative Concept and Engineering Design – ICED -menetelmässä kehitellään rinnakkain useaa eri ideaa, ja katsotaan, mikä niistä toimii parhaiten.

– Kun testaamme prototyyppiä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, se tulee halvemmaksi, kuin jos teemme pitkään jotain, mikä ei toimi. Jos aiot epäonnistua, epäonnistu projektin alkuvaiheessa, älä vasta sitten, kun projekti on valmis, opiskelijat kertovat.

mars3

Marsissa esiintyy jopa -140 asteen pakkasia. Jäähdytyslaatikossa hiilihappojää tai nestemäinen typpi jäähdyttää lämmönvaihtimessa kierrätettävän väliaineen, jolla taas jäädytetään varsinaista testikammiota. Hiilihappojäällä voidaan päästä alle -80 asteen ja typellä reilusti alle -100 asteen lämpötiloihin.

 

Ryhmämme tavoitteena on kehittää kohtuullisen hintainen testikammio, jossa pyrimme simuloimaan Marsin olosuhteita.”

 

mars4

Ruuan tuotantoa suunnitteleva Arez7-tiimi kasvattaa purkeissa kasveja. Tavoitteena on luoda itsesäätöinen pieni ekosysteemi, joka tuottaisi ravintoa Marsissa asuville.

Online-palaverit NASAan viikoittain

Innovaatiomenetelmän ja Epic Challenge -ohjelman isä on NASAn astronautti Charles Camarda.

Suomessa projektia koordinoi Karelia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Opetusta antavat TAMKin, Karelia-AMKin ja Lahden AMKin lisäksi NASAn asiantuntijat ja astronautit.

Opiskelijat työskentelevät TAMKissa, ja yhteys NASAn asiantuntijoihin tapahtuu etäyhteydellä. Keväällä 2017 opiskelijat esittelevät työnsä tulokset NASAlle.

– Minua houkuttaisi ajatus, että keksisimme jotain, mitä NASAn hienot tiedemiehet eivät ole vielä keksineet, Juuso Aho toivoo.

 

TEKSTI: ARJA HAUTALA  |  KUVAT: TIINA SUVANTO

 

 

Kommentoi