Etusivu Lyhyesti Lentokonetekniikan uudet tuulet

Lentokonetekniikan uudet tuulet

17.3.2016 1 kommentti
Lentokonetekniikan insinöörikoulutus avautui uuteen aikaan TAMKin ja TTY:n yhteiskoulutuksessa syksyllä 2015.

 

Pirkanmaasta on kehittynyt lentotekniikan alan suomalainen kotipesä. Alan koulutuksesta ja työpaikoista leijonanosa on sijoittunut Pirkanmaalle, ja keskittyminen on saanut lisävauhtia mm. puolustusvoimien toimintojen sijoittamisista. Isojen yhtiöiden, kuten Patria Aviation Oy:n ja Insta Oy:n Tampereen yksiköissä huolehditaan lentoteknisen alan suunnittelusta ja kotimaisen kunnossapidon sekä valmistuksen tarpeista.

Positiivisten olosuhteiden ja avausten tuloksena Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto näkivät tilaisuuden uudenlaiselle insinöörikoulutukselle. Alan synergiset vaikutukset ovat suuret, sillä osaamiselle löytyy kysyntää melkein mistä vain.

 

  Alan synergiset vaikutukset ovat suuret, sillä osaamiselle löytyy kysyntää melkein mistä vain.

Lentotekniikan pirkanmaalainen klusteri kirkastui maakuntaliiton rahoittamissa hankkeissa pari vuotta sitten. Selvitysmiehenä toimi TAMKin korkeakouluasiamies Otto Huttunen. Hänen vetämänsä työryhmän tavoitteena oli luoda alalle kaikki koulutusasteet yhdistävä opintopolku ammattikoulusta yliopistotasolle asti.

Pirkanmaalla lähtötilanne oli sikäli hyvä, että TAMK jo koulutti lentokonetekniikkaa suuntautumispolkuna – ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. Yliopistokoulutuksen toteuttamiseksi luotiin yhteinen lentokonetekniikan opintokokonaisuus, joka muodostaa TAMKissa lentokonetekniikan opintopolun ja TTY:ssä synnyttää vahvan sivuainetasoisen moduulin.

Tärkeän impulssin korkeakoulujen yhteishankkeelle antoi alan suuri toimija Patria Oyj. Koulutuksen suunnitteluun ja myös luentojen toteuttamiseen osallistuu Patrian huippuasiantuntijoita, mikä syventää ja laajentaa näkökulmaa. Yritysyhteistyö varmistaa myös sen, että koulutus vastaa työelämän
tarpeita.

– Nyt lentotekniikkaa opiskelevien vuosikurssi on käytännössä TAMKin ja TTY:n opiskelijoiden sekaryhmä. Tällä hetkellä on samat luennot ja materiaalit, mutta eri tentit ja arviointi, kertoo TAMKin lentokonetekniikan opintopolkuvastaava, lehtori, TkT Antti Perttula.

 

lentokonetekniikka

TAMKin opiskelijat Matti Lukkarinen (vas.) ja Valtteri Ojala ovat mukana lentokonetekniikan insinöörikoulutuksen ensimmäisessä yhteisessä ryhmässä TTY:läisten kanssa.

 

– Koulutuksella on vähän aurattu latua Tampere3-ajattelullekin. Tulevaisuudessa pyritään syvällisempään opetuksen integroitumiseen.

Suomalaisessa lentotekniikassa on aikaansaatu merkittäviä saavutuksia. Tästä on esimerkkinä lentokoneiden Vinka ja Redigo suunnittelu ja valmistus. Lisäksi Hornet-hävittäjähankinta, komponenttivalmistus ja koneiden huolto tarvitsevat lentokoneteknistä osaamista.

– Koko 2000-luku on nähty huoltojen ulkoistuksia, puhuttu halpalentoyhtiöistä ja ilmailualan työllisyydestä. Erityisesti siviili-ilmailussa on ollut turbulenssia. Samalla koulutusjärjestelmän kehittäminen on jäänyt laajempaa huomiota vaille, sanoo Otto Huttunen.

– Iso kuva kuitenkin on, että lentoliikenne kasvaa ja paljon. Siellä taustalla on porukka, joka tietää tekniikan ja pitää koneet kunnossa, niin Hornetit kuin Airbusit. 

Yhteisellä koulutusavauksella on myös tiiviit siteet pirkanmaalaiseen toisen asteen koulutukseen. Tredu Tampereella ja Sasky Mäntässä kouluttavat lentokoneasentajia huoltotehtäviin, ja kummallakin on täysin varustetut oppimisympäristöt laitteineen ja lentokoneineen. Yhteistyön tuloksena myös korkeakoulujen insinööriopiskelijat pääsevät hyödyntämään näitä tiloja. Kosketus oikeaan lentokalustoon antaa opiskelulle merkitystä.

Kokemukset syksyn 2015 yhteisestä opetuksesta ovat myönteisiä. Erityisesti avioniikan laboraatiot Mänttä-Vilppulassa Saskyn toimitiloissa ovat saaneet erinomaista palautetta opiskelijoilta ja opettajilta. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä yhteisiin luentoihin, joita on pidetty sekä TTY:n että TAMKin tiloissa.
 

TEKSTI: OTTO HUTTUNEN | KUVAT: JOEL FORSMAN

Lue myös

1 kommentti

Teija Pekkarinen 20.3.2017 at 16.01

testing

Vastaa

Kommentoi