Etusivu Ytimessä Kiertovesiviljely tuottaa ravinteikasta ruokaa ekologisesti

Kiertovesiviljely tuottaa ravinteikasta ruokaa ekologisesti

16.12.2015 0 kommenttia
Opiskelijoiden kehittämässä vesiviljelyjärjestelmässä kalojen jätöksistä jalostetaan lannoitteita kasveille, eikä viljelysmaata tarvita lainkaan.

 

TAMKin energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat selvittävät, voitaisiinko kiertovesiviljelyä hyödyntää suomalaisessa maan- ja kalanviljelyssä enemmän ja tehokkaammin. Energia- ja ympäristötekniikan englanninkielisen koulutusohjelman opiskelijat Daniel Bodenmiller, Benjamin MacNabb ja Olli Soppela ovat suunnitelleet ja rakentaneet itse kokonaisen vesiviljelyjärjestelmän ja hankkineet projektilleen rahoituksen.

TAMKin jäte- ja jätevesilaboratorion yläkerrassa on kuusi suurta vesiallasta. Kolmessa uiskentelee tiimin kalastamia ahvenia ja särkiä, ja kolmessa kasvatetaan vihanneksia ja yrttejä. Altaiden viereisillä seinillä on pitkiä muoviputkia, joissa on kasvien taimia. Kiertovesiviljelyssä eli aquaponisessa järjestelmässä sama vesi kiertää kala-altaissa ja kasvien kasvatusalustoissa.

– Tavallisessa kalanviljelyssä kalojen jätökset päätyvät yleensä kuormittamaan ympäristöä, eikä jätöksissä olevia ravinteita hyödynnetä. Kiertovesiviljelyssä kalojen jätöksiä sisältävä vesi jalostetaan kasvien lannoitteeksi. Järjestelmä on ekologisempi, ja ravinteet hyödynnetään tehokkaasti, Soppela selittää.

Kiertovesijärjestelmä pidentää kasvukautta

NASA alkoi kehittää vesiviljelyä 80-luvulla tarkoituksenaan tuottaa ruokaa kustannustehokkaasti avaruudessa. Vesiviljelyä on tehty Suomessakin 90-luvulta lähtien, mutta se ei ole vielä lyönyt itseään läpi monista eduistaan huolimatta.

– Kotimaassani Australiassa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa kiertovesiviljely on paljon vakiintuneempi maanviljelyn muoto. Menetelmä sopii myös Suomen kaltaisiin maihin, joissa on kylmä ilmasto ja lyhyt kasvukausi, sillä järjestelmä voidaan rakentaa sisälle melko pieneenkin tilaan, MacNabb sanoo.

Hän uskoo, että kiertovesiviljely yleistyy, kun ympäristötekijät pitää huomioida maanviljelyssä ja kalankasvatuksessa entistä tarkemmin.

Kiertovesijärjestelmä voi olla ratkaisu myös kehitysmaiden viljelyongelmiin. Viljelykelpoista maata ja puhdasta vettä on koko ajan vähemmän saatavilla. Maanviljelyn on oltava kustannustehokasta, ja sen on tuotettava mahdollisimman paljon ravinteikasta ruokaa ympäristöystävällisellä tavalla.

Vesiviljelyä voi tehdä pienessäkin tilassa

Osa kasveista on istutettu vesialtaissa kelluviin styrox-lauttoihin, osa seinään kiinnitettyihin putkiin, joihin pumpataan vettä. Kasvit kasvattavat juurensa kokonaan veteen, ja taimien kasvua autetaan substraateilla eli väliaineilla, kuten poltetulla savella, turpeella, soralla, kookoskuidulla, perliitillä ja aktiivihiilellä. Parhaaksi väliaineeksi on tähän mennessä osoittautunut savisora.

Styrox-altaat vievät enemmän tilaa, mutta seinälle kiinnitettäviä kasvatusputkia saa asennettua paljon pieneenkin tilaan.

– Tila voidaan hyödyntää tehokkaammin kuin tavallisessa maan- ja kalanviljelyssä, jossa tarvitaan suuria peltopinta-aloja ja kala-altaita, kertoo Bodenmiller, joka on testannut kiertovesiviljelyä myös kotonaan.

Tehokasta, ekologista ja ravinteikasta viljelyä

Kiertovesijärjestelmä on herättänyt innostusta TAMKin ulkomaisissa yhteistyöyliopistoissa, joiden opiskelijat ja opettajat ovat tutustuneet systeemiin.

Kiertovesijärjestelmällä saatiin kasvatettua komea sato. Viljelysmaata ei tarvittu, ja kaikki tarvittavat lannoitteet jalostettiin kalojen jätöksistä.

Kiertovesijärjestelmällä saatiin kasvatettua komea sato. Viljelysmaata ei tarvittu, ja kaikki tarvittavat lannoitteet jalostettiin kalojen jätöksistä.

Opiskelijat uskovat, että menetelmää aletaan hyödyntää tulevaisuudessa enemmän, kun luonnonvarat käyvät vähiin, ja ihmiset vaativat entistä ravinteikkaampaa, puhtaampaa ja ekologisempaa ruokaa. Suurin haaste kiertovesiviljelyn hyödyntämisessä on tällä hetkellä Suomen tiukka elintarvike- ja kalatalouslainsäädäntö.

Puolitoista vuotta kestäneissä kokeissa on testattu veden eri hapetusmääriä, erilaisia kalanruokia ja väliaineita, joissa kasvit kasvavat. Tavoitteena on löytää menetelmä, joka tuottaa kustannustehokkaasti mahdollisimman ravinteikkaita kaloja ja kasveja. Kasvin koko ja ulkonäkö eivät kerro aina mitään sen ravinteikkuudesta, ja tiimi yrittää tuottaa mahdollisimman hyvää ravintoa.

– Olisi hienoa yhdistää kiertovesiviljelyyn myös hyönteisten kasvatusta. Maatalousjätettä voisi käyttää hyönteisten ravintona, ja kaloja voitaisiin puolestaan ruokkia hyönteisillä, Soppela visioi.

TEKSTI: JANICA BRANDER | KUVAT: JOEL FORSMAN JA DANIEL BODENMILLER

Lue myös

Kommentoi